Tilan tarina

Ahola

Vuonna 1944 noin 420 000 ihmistä joutui sodan jälkeen lähtemään evakkoon Suomen Neuvostoliitolle luovuttamilta aluilta. Tämä siirtoväki joutui jättämään taakseen rakkaat kotinsa ja rakentamaan elämänsä uudelleen jossain päin jäljelle jäänyttä Suomea.

Maataloussiirtoväelle luovutettiin maa-alueita uuden maatilan rakentamista varten. Aholan tila on yksi niistä tiloista. Me olemme tilan neljännet omistajat ja pyrimme kunnioittamaan ja pitämään huolta siitä suuresta työstä, minkä tämän tilan rakentajat ovat aikanaan tehneet.

Tilaan on alun perin kuulunut n. 20 hehtaaria peltoa ja metsää, mutta vuosien saatossa viljelyspellot on myyty. Vanhat laidunmaat kuitenkin ympäröivät edelleen tilakeskusta ja niiden kunnossa pysymisestä huolehtii meidän suomalaisista alkuperäsiroduista koostuva lammaskatraamme. Pihapiirissä käyskentelee myös parvi ankkoja, sekä muutama lemmikkikani ja pari mehiläisparvea.

Tilan hirsinen päärakennus on suurilta osin alkuperäisessä asussaan, mutta 1970-luvulla rakennetun ”elintasosiiven” olemme uusineet lähestulkoon kokonaan sen kokemien kosteusvaurioiden vuoksi.

Pihapiirin alkuperäisistä rakennuksista on jäljellä pitkä sementtitiilinen navetta, jonka lautarakenteinen yläosa on jossain vaiheessa tuhoutunut tulipalon vuoksi. Nykyään katto on siis suoraan tiiliosan päällä. Samainen tulipalo tuhosi pihassa olleen kuivaajarakennuksen täysin. Vanha hirsinen pihasauna toimittaa nykyään lampaiden pihaton virkaa, mutta haaveissa siintää paremmin tarkoitukseen sopiva korkeampi rakennus.

Pihapiiristä löytyy vanhoja marjapensaita ja perennoja, jotka ovat saaneet seurakseen laajan kirjon luonnonvaraisia niittykasveja. Pihamaa rajautuu suurilta osin metsään, joten raja pihamaan ja villin luonnon välillä on pyritty pitämään häilyvänä.

Kaiken kaikkiaan pyrkimyksemme on olla osa ympäröivää luontoa ja tukea omalla toiminnallamme sen hyvinvointia.